ARI

03.10.2019

ARI ON MUUTAKIN, HÄN ON NOKIPANNUMIES.

Arin suonissa virtaa 95-oktaaninen. Aamupuuron hän nauttii jäähdytinesteen kera ja kahvin korvikkeeksi käy vaikka peräöljy. Texasilainen karjapaimen olisi kateellinen siitä hevosten määrästä joka metelöi Arin konepeltien alla. Ari on moottorimies.

Ari on muutakin. Hän on myös nokipannumies. Avotulella hiljalleen poriseva metsäkahvi saa hänet kuuntelemaan seireenien kutsua. Tiesin etukäteen missä miehen suojaus pettää ja käytin sitä sumeilematta hyväkseni. Kysyin, että lähdetkö Lappiin. Lähden, sanoi Ari, ja peli oli pelattu. Miehen sana on se joka pitää.

Reput täynnä suuria odotuksia lähdimme koskemattomille kultamaille. Todellisuudessa reittimme vain hipaisi erämaan reunaa. Koville se otti, mutta Lemmenjoki ei meitä selättänyt. Yhdessä katselimme Viipusaivilta avautuvaa loputtomuutta, samassa sateessa kastuimme ja saman auringon alla kuivattelimme. Kertaakaan Ari ei kironnut luontoa, välillä ehkä vähän itseään, välillä salaa minun kömpelyyttäni, mutta luonnolle hän jakeli ylistystään.

En oikein luota yhden asian ihmisiin, olkoonpa asia miten hieno tahansa. Ariin luotan. Hän osaa jakaa kiinnostuksensa ja nauttia niistä täysin siemauksin. Olen maininnut tässä vain kaksi asiaa. Ari-vaarilla on toki muitakin asioita sydämensä päällä, mutta jätettäköön ne hänen yksityisasioikseen. Molemmat.