Kuhan uistelin

Yksi kesän kauneimmista illoista oli painumassa mailleen. Uistin tarttui kaislikkoon, pieni nykäys ja se irtosi kuin etenijä kolmospesältä. Kelasin hiljalleen, ruohot piti poistaa. Markus sanoi, että taitaa ruohon mukana tulla jonkin sorttinen kala. Ei tule, vastasin, ei ole tullut ikinä, eikä tule nytkään. Ei siellä kukaan tappele, ei kiukuttele henkensä edestä. Kalan pitää tapella, luulin minä! Markus tiesi, minä luulin.